Pari viikkoa sitten osallistuimme Viivin kanssa Kannuksen rally-toko -kisoihin. Kisat olivat kolmannet, joihin osallistuimme (niille, jotka eivät tiedä rallystä, luokkanousuun tarvitaan kolme hyväksyttä suoritusta). Tunsin siis hieman paineita onnistua: luokkanousu olisi hieno juttu! ALOsta AVOon tarkoittaisi sitä, että radalla ei enää tarvitsisi käyttää talutinta. Minulle taluttimen kanssa sählääminen on ollut ehkä se radan haastavin osio, eli odotan innolla siitä luopumista.
Rata ei ollut vaikea, mutta en saanut viritettyä Viiviä oikein kisatunnelmaan. Karvakuono kävi ylikierroksilla ja oli aivan liian innokas radalle astellesamme. Niinpä mokasimme kylteistä helpoimman: ISTU. Jouduin uusimaan sen kahdesti, sillä Viivi tarjosi itsepintaisesti maahanmenoa, Viimeisellä yrityksellä vaihdoin käskysanan ("istu") "sivuun", joka toimi. Loppurata menikin paremmin lukuunottamatta kylttiä, jossa piti edestä kiertää vasemmalta sivulle. Viivi lähti kiertämään minut oikealta puolelta (oli liian innoissaan ja oltiin kerrattu juuri oikealta kiertoa) ennen kuin ehdin edes antaa minkäänlaista käskyä. Uusintoja ei ollut jäljellä, joten jatkoimme eteenpäin. Varsinkin lopun pujottelu juosten meni upeasti!
Kahdesta isosta mokasta huolimatta pääsimme siis läpi ja saimme RTK1n! Kokonaispistemäärästä vähennettiin myös 2 pistettä muutaman haukahduksen takia. En ollut tyytyväinen pistemäärään, sillä tiedän että pystyisimme paljon parempaan, Ja jostain syystä jännitys valtasi minut radalla täysin! Suorituksessamme oli kuitenkin paljon positiivista. Viivin kanssa on ihana tehdä yhdessä, neiti nauttii kovin <3
Suuntana AVO!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti